Analyysissä todetaan myös, että risteilymatkailija käytti Lissabonissa keskimäärin 82 euroa ja että jokaista matkustajien käyttämää euroa kohden syntyy 1,65-3,78 euroa talouden kokonaistuotantoon, mikä on suurempi kerrannaisvaikutus kuin majoitus- ja ravitsemistoiminnan vaikutus.

Tarkasteltavana vuonna tämä ala tuotti 840 miljoonaa euroa talouteen, 133 miljoonaa euroa veroja ja 8 863 työpaikkaa, ja 310 välilaskun ansiosta jokainen välilasku tuotti keskimäärin 1,08 miljoonaa euroa BKT:hen, loi 29 työpaikkaa ja tuotti 0,43 miljoonaa euroa verotuloja. Arvio osoittaa myös, että risteilyalan panos vähittäiskaupalle oli 48 miljoonaa euroa, seuraavina olivat kiinteistöpalvelut noin 40 miljoonalla eurolla, majoitus 37 miljoonalla eurolla, ravintolat 29,3 miljoonalla eurolla, liikenne 24,2 miljoonalla eurolla ja bruttomyynti 17,6 miljoonalla eurolla.

Tutkimuksen toinen tärkeä päätelmä on, että risteilymatkailu on suurimmillaan keväällä ja talvella, toisin kuin perinteinen matkailu.

Porto de Lisboan hallinnon (APL) puheenjohtajan Carlos Correian mukaan nämä tiedot vahvistavat "risteilyalan merkittävän taloudellisen panoksen kansalliseen ja alueelliseen talousrakenteeseen, sillä sillä on merkittävä myönteinen vaikutus muun muassa vähittäiskaupan, kiinteistöalan, majoituksen, ravintoloiden ja liikenteen kaltaisiin toimintoihin". Nämä arvot huomioon ottaen Carlos Correia korostaa, että "risteilytoiminnan merkitys matkakohteille on kiistaton, joten APL on jatkossakin vahvasti sitoutunut työskentelemään yhdessä kaupungin kanssa sen varmistamiseksi, että tämän toiminnan myönteinen vaikutus on muutakin kuin taloudellinen, ja toteuttaa hankkeita ja aloitteita, jotka edistävät myös ympäristön ja yhteiskunnan kestävyyttä Lissabonissa."