"Tämän tutkimuksen avulla pystyimme ymmärtämään molekulaarista prosessia, jonka avulla antibioottiresistenssi siirtyy ihmiskehossa, ja haasteita, joita kohtaamme sen torjumisessa", sanoi Lusa-toimisto Lusan lainaama Tiago Costa, joka on tutkija Lontoon Imperial Collegen bakteerien resistenssibiologian keskuksessa.

Käytännössä brittiläisen yliopiston tutkimusryhmä havaitsi, että ihmisen suolistoa kolonisoiva bakteeri onnistuu rakentamaan rakenteita, joilla se voi yhdistää ja siirtää DNA:ta, minkä ansiosta se voi tämän prosessin kautta saada suuremman vastustuskyvyn antibiootteja vastaan.

Tiago Costan johtama ryhmä tutkii, miten bakteerit onnistuvat siirtämään DNA:ta keskenään, jolloin ne voivat vahvistaa vastustuskykyään antibiootteja vastaan.

Nature Communications -lehdessä julkaistu työ osoitti, että ihmisen suolistoa kolonisoivat bakteerit, kuten E. coli, rakentavat solun pinnalle putkimaista ylärakennetta, jota kutsutaan "F-pilukseksi", joka yhdistää eri bakteerisoluja toisiinsa.

Nämä proteiineista ja lipideistä koostuvat molekyylirakenteet "ovat ratkaisevia antibioottiresistenssiä koodaavien geenien siirtymiselle", selitti tutkija ja lisäsi, että tähän asti on luultu, että ihmiskehon sisällä vallitsevat äärimmäiset olosuhteet, kuten turbulenssi, lämpötila ja happamuus, heikentävät tätä rakennetta, jolloin antibioottiresistenssin leviäminen bakteerien keskuudessa vaikeutuu.

Tiago Costan mukaan artikkeli todistaa, että bakteerit onnistuivat kehittymään siten, että antibioottiresistenssi siirtyi toistensa välille.

Tutkijat havaitsivat myös, että nämä bakteerit käyttävät tätä rakennetta luodakseen bakteeriyhteisöjä, niin sanottuja biofilmejä, jotka suojaavat niitä antibioottien vaikutukselta.