Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät äänin 499 puolesta, 28 vastaan ja 93 tyhjää neuvottelukantansa, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden (jotka ovat edustettuina neuvostossa) kanssa on aloitettava neuvottelut lintuinfluenssasäädöksen lopullisesta muodosta, jonka komissio toivoo toteutuvan myöhemmin tänä vuonna.


"Säännöillä pyritään edistämään ihmislähtöisen ja luotettavan tekoälyn käyttöönottoa ja suojelemaan terveyttä, turvallisuutta, perusoikeuksia ja demokratiaa sen haitallisilta vaikutuksilta", korostaa Euroopan parlamentti lausunnossaan.


Erityisesti tässä Euroopan parlamentin jäsenten nyt hyväksymässä kannassa määritellään, että uudet säännöt määrittelevät tekoälyn täydellisen kiellon biometriseen valvontaan, tunteiden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisevään poliisitoimintaan, edellyttävät, että järjestelmät, jotka tuottavat tätä teknologiaa, kuten ChatGPT, ilmoittavat läpinäkyvällä tavalla, että sisältö on tuotettu tekoälyllä, ja vaikka ohjelmia, joita käytetään vaikuttamaan äänestäjiin vaaleissa, pidetään suurena riskinä.


Euroopan komissio esitti huhtikuussa 2021 ehdotuksen tekoälyjärjestelmien sääntelystä, joka on ensimmäinen EU:n tason lainsäädäntö, jolla pyritään turvaamaan EU:n perusarvot ja -oikeudet sekä käyttäjien turvallisuus pakottamalla korkeariskisiksi katsotut järjestelmät noudattamaan niiden luotettavuuteen liittyviä pakollisia vaatimuksia.


Asiakirjasta on sittemmin keskusteltu lainsäätäjien kesken, ja toukokuun lopussa Brysselissä Lusa-toimiston ja muiden eurooppalaisten tiedotusvälineiden haastattelussa Euroopan komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestager, joka vastaa aiheesta "Digitaaliseen aikakauteen ja kilpailuun valmistautuva Eurooppa", sanoi odottavansa, että EU:ssa päästään tänä vuonna sopimukseen ensimmäisestä tekoälyä koskevasta laista.


"Toivomme, että saamme aikaan ensimmäisen kolmikantaneuvottelun [lainsäätäjien välinen keskustelu] tekoälylaista Euroopassa ennen kesää, mikä tarkoittaisi, että jos teemme kovasti töitä sen eteen, voimme päästä tulokseen vuoden loppuun mennessä", Margrethe Vestager sanoi, mutta myönsi samalla, että uudet säännöt tulevat voimaan vasta vuonna 2025, kun otetaan huomioon tarvittava sopeutumisaika, joka ei pysy tekniikan nopeuden mukana.

Kyseessä on siis ensimmäinen tekoälyyn kohdistuva asetus, vaikka tämän teknologian luojiin ja kehittäjiin sovelletaan jo nyt EU:n lainsäädäntöä perusoikeuksista, kuluttajansuojasta sekä tuotteiden turvallisuutta ja vastuullisuutta koskevista säännöistä.

On odotettavissa, että riskien käsittelemiseksi otetaan käyttöön lisävaatimuksia, kuten ihmisen suorittama valvonta tai velvollisuus antaa selkeää tietoa tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoituksista.

Tekoälyä on käytetty yhä enemmän esimerkiksi viihteessä (sisällön räätälöinti), verkkokaupassa (kuluttajien makujen ennustaminen), kodinkoneissa (älykäs ohjelmointi) ja elektroniikkalaitteissa (virtuaaliavustajien, kuten Sirin tai Alexan, käyttö).

Euroopan komissio on pyrkinyt vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tekoälyn alalla, mutta yhteistä oikeudellista kehystä ei ole vielä olemassa, joten tavoitteena on siirtyä vapaaehtoisesta lähestymistavasta sääntelyyn.

Author

A passionate Irish journalist with a love for cycling, politics and of course Portugal especially their sausage rolls.

Rory Mc Ginn