Yleisin syy 3969 maaseudulla syttyneeseen maastopaloon oli nuotion sytyttäminen, joka oli 60 prosenttia tapauksista.

ICNF:n vuoden ensimmäisen raportin mukaan tulipaloissa paloi lopulta 8869 hehtaaria asutuksen (2607 hehtaaria), metsän (5833 hehtaaria) ja viljelysmaan (429 hehtaaria) välillä.

"Verrattaessa vuoden 2022 lukuja viimeisten 10 vuoden tietoihin maaseudun maastopalot ovat vähentyneet 15 prosenttia ja palanut kokonaispinta-ala 40 prosenttia verrattuna vuosikymmenen keskimääräiseen vuotuiseen määrään", asiakirjassa ilmoitettiin.

Vuosi 2023 on 30. kesäkuuta asti ollut vuosi, jolloin maastopaloja on ollut viidenneksi vähiten, kun taas palaneen maan pinta-ala on ollut kuudenneksi suurin vuodesta 2013 lähtien.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tulipaloja, joiden palanut pinta-ala oli alle hehtaarin, oli eniten, ja niiden osuus oli 80 prosenttia kaikista tulipaloista.

Suurempien maastopalojen (joiden katsotaan polttaneen vähintään 100 hehtaarin suuruisen alueen) osalta ICNF toteaa, että 11 paloa poltti 100-1000 hehtaarin suuruisen alueen, mikä vastaa 22 prosenttia kaikista palaneista maastopaloista.

Eniten tulipaloja kirjattiin Porton (690), Bragan (447) ja Viana do Castelon (391) alueilla.

Palaneen maan osalta eniten kärsinyt alue oli Braga, jossa paloi 2383 hehtaaria eli noin 27 prosenttia kaikesta palaneesta maasta. Sen jälkeen tulevat Vila Real, jossa paloi 1761 hehtaaria (20 prosenttia kokonaispinta-alasta), ja Viana do Castelo, jossa paloi 1430 hehtaaria (16 prosenttia kokonaispinta-alasta).

"Eniten tulipaloja aiheuttaneet kunnat sijaitsevat kaikki Tagusjoen pohjoispuolella, ja niille on ominaista suuri asukastiheys, suuret kaupunkialueet ja perinteinen metsänhoidon tulenkäyttö", raportissa selitetään.

Tänä vuonna tähän mennessä ilmoitetuista 2969 maastopalosta 3069 on tutkittu, ja niiden syiden selvittäminen on jo saatu päätökseen (77 prosenttia palojen kokonaismäärästä ja 94 prosenttia palaneen alueen kokonaismäärästä).

Näistä 2303 tulipalon syy voitiin ilmoittaa tutkinnan perusteella (75 prosenttia tutkituista tulipaloista, joiden osuus palaneesta pinta-alasta oli 84 prosenttia).

Kesäkuun 30. päivään mennessä yleisimmät tulipalojen syyt vuonna 2023 olivat metsä- ja maatalousjätteiden hävittämiseksi tehdyt nuotiot (23 %) ja karjanhoito (19 %).

Yhdessä erityyppiset nuotiot ja polttamiset muodostavat 60 prosenttia todistetuista tulipalojen syistä.

ICNF:n mukaan syttymisten osuus todetuista syistä oli 3 prosenttia, mikä on vähemmän kuin kymmenen edellisen vuoden aikana keskimäärin.