Uusien tutkimustulosten mukaan yhä harvemmat ihmiset saattavat lopettaa tupakoinnin, koska he ovat alkaneet työskennellä kotoa käsin pandemian aikana.
Tutkimuksen pääkirjoittaja tohtori Sarah Jackson UCL:stä sanoi: "Nämä havainnot tekevät rohkeista poliittisista toimista entistä kiireellisempiä."
Näin tupakointi voi vaikuttaa kehon eri osiin...
Sydän- ja verisuonijärjestelmä
Hertfordshiressä toimivan yksityislääkärin, tohtori Suhail Hussainin mukaan tupakointi nostaa verenpainetta, vahingoittaa verisuonia ja lisää sydänsairauksien, aivohalvauksen ja sydänkohtausten riskiä. "Se voi johtaa plakin muodostumiseen valtimoihin, mikä rajoittaa veren virtausta", hän sanoi - mikä voi olla erityisen vaarallista, jos verihyytymiä muodostuu.
Professori Mark Whiteley, johtava laskimokirurgi ja The Whiteley Clinicin perustaja, sanoi: "Olipa kyse savukkeista tai höyrylaitteista, kun nikotiinia hengitetään, se aiheuttaa verisuonten supistumista.
"Jotta veri voisi virrata helposti kehossa, valtimoiden ja laskimoiden on voitava rentoutua tarvittaessa, jotta veri voidaan ohjata sinne, missä sitä tarvitaan, ja jotta se voidaan palauttaa ja poistaa jätetuotteet. Nikotiini vähentää tätä rentoutumista, mikä haittaa verenkierron sujuvaa virtausta."
Jim Pattison, toimintapoliittinen avustaja Action on Smoking and Health (ASH) -järjestössä, joka on Royal College of Physiciansin perustama kansanterveysjärjestö tupakan aiheuttamien haittojen lopettamiseksi, lisäsi: "Tupakointi on suurin sydän- ja verisuonitautien (CVD) käyttäytymiseen liittyvä riski, ja tupakoitsijoilla on nelinkertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tupakoimattomiin verrattuna."
Keuhkot
"Tupakansavu aiheuttaa erilaisia hengityselinsairauksia, kuten keuhkosyöpää ja kroonista obstruktiivista keuhkosairautta (COPD). Sen tiedetään myös lisäävän astman riskiä (ja olevan merkittävä astmaoireiden aiheuttaja), tuberkuloosia ja keuhkokuumetta", Pattison sanoo.
"Tupakointi vahingoittaa myös keuhkojen keuhkorakkuloita (ilmapusseja), mikä estää hapen asianmukaisen saannin ja johtaa usein hengenahdistukseen. Vuonna 2017 arvioitiin, että 37 prosenttia kaikista hengityselinsairauksiin liittyvistä kuolemantapauksista Englannissa johtui tupakoinnista."
Lisääntymisjärjestelmä
"Sekä miehillä että naisilla tupakointi voi vaikuttaa hedelmällisyyteen", sanoo tohtori Anita Raja, Birminghamissa toimiva NHS:n yleislääkäri. "Naisilla se voi johtaa hedelmällisyyden heikkenemiseen, kohdunulkoiseen raskauteen ja raskauden aikaisiin komplikaatioihin. Miehillä se voi aiheuttaa erektiohäiriöitä ja alentaa siittiöiden määrää."
Bones
Tupakointi voi vaikuttaa myös luiden terveyteen. "Tupakointi heikentää luita, jolloin ne ovat alttiimpia murtumille ja osteoporoosille", Raja sanoo.
Aivot
"Tupakoinnin on todettu kiihdyttävän aivojen ikääntymistä", sanoi Chemist Clickin apteekkari Abbas Kanani ja huomautti, että tupakointi on yhteydessä vanhempien aikuisten kognitiivisen heikkenemisen ja dementian suurempaan riskiin.
Tutkimusten mukaan tupakansavun sisältämät metallit - kuten sinkki, rauta ja kupari - voivat kertyä elimistöön, mikä voi johtaa kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Tutkimusten mukaan tupakointi voi myös aiheuttaa aivojen tilavuuden pienenemistä, Kanani lisäsi.
Iho
"Tupakointi liittyy ihon ennenaikaiseen vanhenemiseen, haavojen viivästyneeseen paranemiseen ja infektioiden lisääntymiseen. Tupakointi vie iholta kroonisesti happea ja ravintoaineita, ja tupakoivien ihmisten kasvojen verenkierto vähenee, mikä tarkoittaa, että iho saa vähemmän happea ja ravintoaineita", Kanani sanoi.
Suu ja hampaat
Tupakointi on yhteydessä myös huonompaan suun terveyteen. "Se aiheuttaa hampaiden värjäytymistä, ikenien kulumista ja on vastuussa [monista] suusyöpätapauksista, jotka voivat myös johtaa vakavaan epämuodostumaan", Pattison sanoi.
Silmät
"Tupakansavu sisältää myrkyllisen cocktailin vaarallisia kemikaaleja, jotka jatkuvalla altistumisella silmillemme voivat aiheuttaa merkittäviä silmävaurioita", Pattison sanoi.
Tupakansavu on esimerkiksi yhteydessä suurempaan riskiin sairastua muun muassa ikään liittyvään makuladegeneraatioon (AMD), kaihiin, glaukoomaan ja diabeettiseen retinopatiaan.