Pankkialan sääntelyviranomaisen ekonomistit päättelevät, että Portugalin hyvinvointi-indeksi kasvoi keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa vuosina 1995-2022, mikä osoittaa lähentymisprosessin EU:hun.

Hyvinvointi-indeksissä arvioidaan suurempaa kulutusta, vapaa-aikaa, elinajanodotetta ja vähäisempää eriarvoisuutta, ja se mahdollistaa sellaisten osatekijöiden sisällyttämisen, joita ei oteta huomioon analyysissä, joka perustuu vain BKT:hen henkeä kohti, jotta vältettäisiin julkisten politiikkojen keskittäminen pelkästään maan tulojen kasvattamiseen.

Portugalissa hyvinvoinnin keskimääräinen kasvu heijasteli henkeä kohti lasketun kulutuksen ja keskimääräisen elinajanodotteen kasvua, joiden kummankin osuus oli 1,3 prosenttiyksikköä, sekä vähäisemmässä määrin eriarvoisuuden vähenemistä, kun taas vapaa-ajan vaihtelun osuus oli olematon.

Portugalin keskuspankin(BdP) päätelmä Portugalin lähentymisestä EU:hun hyvinvoinnin osalta on ristiriidassa BKT:n henkeä kohti -analyysin perusteella saatujen päätelmien kanssa, joissa ei havaittu edistystä EU:n arvojen lähestymisessä vuosien 1995 ja 2022 välillä.

Analyysi osoittaa, että "Portugalissa näiden kahden mittarin keskimääräisen kasvun välinen poikkeama oli 1,5 prosenttiyksikköä. --- kolmanneksi suurin EU:n jäsenvaltioista".

Kun otetaan huomioon vuosi 2022, Portugalin hyvinvointi-indeksi on 87 prosenttia, mikä tarkoittaa, että kulutusta olisi vähennettävä EU:ssa 13 prosenttia, jotta se olisi yhdentekevää Portugalissa tai EU:n keskitasoa vastaavassa taloudessa asuvalle kansalaiselle.

"Kaikki tekijät, lukuun ottamatta keskimääräistä elinajanodotetta --- joka on Portugalissa korkeampi ---, vaikuttavat osaltaan alhaisempaan elintasoon EU:hun verrattuna", toteavat taloustieteilijät, jotka korostavat, että ero henkeä kohti lasketussa kulutuksessa selittää suurimman osan negatiivisesta erosta.

Analyysin mukaan Portugali nousee asukaskohtaisen BKT:n perusteella laaditussa rankingissa 20. sijalta 16. sijalle hyvinvointimittarin avulla.

"Kulutuksen suurempi painoarvo BKT:ssä Portugalissa ja korkeampi keskimääräinen elinajanodote parantavat tätä tulosta ja enemmän kuin tasoittavat epätasa-arvon ja EU:ta korkeamman työtuntimäärän kielteisen vaikutuksen".