Kyse on uudesta maailmanlaajuisesta vähimmäisverojärjestelmästä, joka perustuu EU:n direktiivin pakolliseen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joka perustuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön(OECD) mallisääntöihin. Tavoitteena on torjua aggressiivista verosuunnittelua ja pyrkiä tarjoamaan yrityksille oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet maailmanlaajuisesti.

Järjestelmä edellyttää, että monikansallisten yhtiöiden konsernit tai suuret kansalliset konsernit laskevat efektiivisen tuloverokannan, joka maksetaan kullakin lainkäyttöalueella, jossa konserni on läsnä. Jos tämä vero on alle 15 prosenttia (jolloin katsotaan, että kyseessä on matalan verotuksen lainkäyttöalue), valtiot voivat periä lisäveroa tähän kynnysarvoon asti, jonka maksaa taloudellisen ryhmän emoyhteisö.

15 prosentin verokanta on vähimmäisverokanta, joten mikään valtio ei voi soveltaa korkeampia verokantoja sen lainkäyttöalueella saatuihin voittoihin. Se voi kuitenkin menettää kilpailukykyä. Samalla se on myös efektiivinen verokanta, joten se lasketaan sen jälkeen, kun tuloihin tai veropohjaan on sovellettu veroetuuksia ja muita vapautuksia tai vähennyksiä.

Järjestelmään sisältyy myös joitakin siirtymäsääntöjä, joiden mukaan esimerkiksi tilanteet, joissa konserniin kuuluvien yksiköiden keskimääräiset tulot ovat alle 10 miljoonaa euroa ja nettovoitto alle miljoona euroa, jätetään pois. Siinä säädetään myös, että suuret monikansalliset yritykset välttyvät 15 prosentin vähimmäisverojärjestelmän mukaisilta sakkoilta verovuosiin asti, jotka alkavat vuonna 2026 ja päättyvät ennen vuotta 2028.

ECO: n valtiovarainministeriön lähteestä keräämien tietojen mukaan järjestelmän pitäisi kattaa Portugalissa 2 700-2 800 yritystä, joista suurin osa on yrityksiä, joiden emoyhtiö ei ole portugalilainen.