"Pysäkillä varustetuilla yhteyksillä matka-ajat lyhenevät merkittävästi niiden kaupunkien välillä, joissa on asemia (Porto, Gaia, Aveiro, Coimbra, Leiria ja Lissabon). Esimerkiksi Lissabonin ja Porton välisillä yhteyksillä Leirian matka Portoon kestää 50 minuuttia ja Lissaboniin 36 minuuttia", todetaan tutkimuksen ei-teknisessä tiivistelmässä.

Junayhteys Leirian ja Lissabonin välillä kestää tällä hetkellä noin kolme tuntia.

Asiakirja on avoinna julkiseen kuulemiseen 21. maaliskuuta asti participa.pt-internetissä, ja siinä todetaan, että "liikennearvojen osalta odotetaan 52 junayhteyttä (päivittäinen liikenne molempiin suuntiin)", jotka saavutetaan vuonna 2031.

Esimerkiksi 17 viittaa Porto-Lissabonin yhteyteen ilman pysäkkejä ja yhdeksän Porto-Lissabonin yhteyteen pysäkkien kanssa. Porto-Caldas da Rainha (vain Souren ja Leirian välillä, yhdeksän), Figueira da Foz-Lissabon (vain Lissabonin ja Leirian välillä, kahdeksan) ja Guarda-Lissabon (yhdeksän ylitystä).

Yhteenvedossa korostetaan Leirian ja Marinha Granden alueellisen keskeisen aseman vahvistumista Leirian uuden aseman ansiosta sekä työllisyyteen, ilmastonmuutokseen ja rautatieliikenteen tarjontaan liittyviä näkökohtia.

Kielteiset vaikutukset liittyvät kuitenkin pääasiassa "rakennusvaiheeseen ja maankäyttöön tien toteuttamisen vuoksi, estevaikutukseen ja sen vaikutukseen ympäristöönsä sosioekonomisen ympäristön, elämänlaadun ja nykyisen visuaalisen ympäristön häiriöiden osalta".

"Vaikka nämä vaikutukset ovat osittain pysyviä, ne voidaan minimoida asianmukaisilla toimenpiteillä", selitetään tutkimuksessa, jossa analysoidaan jaksoittain useita näkökohtia geologiasta vesivaroihin, ilmanlaadusta meluun ja tärinään sekä kasvistoon ja eläimistöön ja maankäytön suunnitteluun.

Asiakirjassa luetellaan myös suotuisimmat reittivaihtoehdot, jotka ovat yleisesti ottaen sellaisia, jotka vaikuttavat pienempään maatalousmaahan tai joilla ei ole vaikutuksia pohjavesivaroihin ja jotka edellyttävät vähemmän asuntojen, liikerakennusten ja lisärakennusten pakkolunastuksia.

Lyhyempi reitti ja vähäisemmät vaikutukset luontotyyppeihin esimerkiksi kansallisilla maatalous- ja ekologisilla suojelualueilla vaikuttivat myös edullisimman ratkaisun valintaan.

"Suoritettujen arviointien ja nollavaihtoehdon (ilman hanketta) vertailevien vaikutusten perusteella voidaan objektiivisesti päätellä, että hanke on myönteinen ja ympäristön kannalta elinkelpoinen kaikkien tutkittujen vaihtoehtojen osalta".

Nollavaihtoehto sen sijaan "tekee mahdottomaksi saavuttaa suunnitellut myönteiset, merkittävät tai erittäin merkittävät vaikutukset työllisyyteen ja paikallistalouteen, liikkuvuuteen sekä henkilö- ja tavaraliikenteeseen Lissabonin ja Porton välisellä akselilla, intermodaalisuuteen, pohjoisen linjan kapasiteetin vapautumiseen tavaraliikenteeseen, rautatieliikenteen lisääntymiseen vähemmän ympäristöä säästävien liikennemuotojen kustannuksella ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen".

Infraestruturas de Portugalin teettämän ympäristövaikutusten arvioinnin ei-teknisen yhteenvedon mukaan "toteutussuunnitteluvaiheessa sosiaalisesti vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja, vaikutuksia välttävien tai vähentävien suunnitteluratkaisujen (tunnelit, viaduktiot ja sillat) optimointia ja muiden lieventämistoimenpiteiden toteuttamista voidaan käyttää vaikutusten merkittävyyden vähentämiseksi".

Tämä vähennys riippuu kuitenkin ennen kaikkea korvaustoimenpiteistä, joiden "on oltava oikeudenmukaisia ja sosiaalisesti kestäviä", jotta "vaikutusten kohteena olevat henkilöt ovat vähintäänkin samassa tilanteessa kuin ennen hankkeen toteuttamista".