Tiedot ovat luonto- ja metsäinstituutin(ICNF) koordinoiman kansallisen susilaskennan raportissa ja portaalissa.

Laskentojen välillä arvioitu susilaumojen määrä väheni 63:sta (2002/2003) nykyiseen 58:aan, joista 56:n esiintyminen on vahvistettu ja kahden esiintymistä pidetään todennäköisenä.

Vaikka kunkin lauman lukumäärää on vaikea määritellä, tutkimuksessa arvioidaan, että "Portugalin susikanta on noin 300 eläintä", mikä vastaa suunnilleen arviolta 190-390 suden keskiarvoa, joka on vaihteluväli, joka kuvastaa eläinten lukumäärän heilahtelua vuoden aikana eli talven lopun, ennen syntymiä, ja syksyn, lisääntymiskauden lopun, välillä.

Suurin osa laumoista on Douro-joen pohjoispuolella, ja ne ovat jakautuneet kolmeen asutuskeskukseen (Peneda/Gerês, Alvão/Padrela ja Bragança), ja vain viisi tai kuusi laumaa on Etelä-Douron ytimessä.

Tulokset osoittavat myös, että suden esiintymisalue on vähentynyt Portugalissa noin 20 prosenttia viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, erityisesti Trás-os-Montesin alueella ja Dourojoen eteläpuolella.

Raportin mukaan Peneda/Gerêsin alueella laumojen määrä kasvoi 16:sta 24:ään, kun taas kolmessa muussa ryhmässä, lähinnä Alvãon/Padrelan alueella, laumojen arvioitu määrä väheni yli 50 prosenttia.

Raportissa todetaan, että uusien laumojen havaitseminen Penedassa/Gerêsissä saattaa liittyä "työhön käytettyyn suurempaan näytteenottoponnistukseen" tai "ruoan saatavuuden lisääntymiseen, joka liittyy vapaana laiduntavan karjan määrän lisääntymiseen joillakin alueilla".

Tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaarantavat suden suojelun, ovat "ihmisen aiheuttama kuolleisuus" (yliajo, pyydystäminen, ampuminen, myrkyttäminen), petojen hyökkäykset karjaa (nautoja, lampaita tai vuohia) vastaan, mikä vähentää suden sietokykyä, luonnonvaraisen saaliin vähäinen saatavuus tai viestintä- ja energiantuotantoinfrastruktuurin rakentaminen.

Portugalissa suden esiintyminen väheni huomattavasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana, kuten muualla Euroopassa, ja susi on luokiteltu kansallisella tasolla uhanalaiseksi vuodesta 1990 lähtien.

Ensimmäinen sutta koskeva kansallinen laskenta tehtiin vuosina 2002/2003, ja noin 20 vuotta myöhemmin halusimme päivittää tietoja lajista: sen esiintymisalueesta, olemassa olevista laumoista ja lisääntymispaikoista.

Tavoitteena on osaltaan "varmistaa, että ihmisen toiminta on sopusoinnussa lajin esiintymisen kanssa, mikä edistää suden suojelun suotuisan tilan saavuttamista".

ICNF:n koordinoimassa kenttätyössä olivat mukana muun muassa Aveiron, Trás-os-Montesin ja Alto Douron yliopistot, Grupo Lobo, Palombar, A.RE.NA. Asesores en Recursos Naturales ja ARCA People and Nature, käyttäen menetelmiä, kuten todisteiden (jätteiden) etsintää, kamera- ja akustisia ansoja tai tietoja, jotka saatiin käyttöön tutkimuksen aikana käynnissä olleista 16 seurantahankkeesta.

Tämänkertaisen laskennan tulokset osoittavat, että 20 vuotta sitten asetettuja tavoitteita suden suojelutilanteen parantamiseksi Portugalissa ei ole saavutettu.