Tiedot ovat peräisin terveysalan sääntelyviranomaisen (HRA) tutkimuksesta, joka koski maahanmuuttajien pääsyä perusterveydenhuoltoon ja jossa todettiin, että viimeisten kolmen vuoden aikana 88,8 prosenttia yksiköistä kirjasi kysynnän lisääntyneen.

Sääntelyviranomaisen mukaan vuonna 2023 PH-järjestelmään rekisteröidyistä yli 844 tuhannesta maahanmuuttajasta vain noin 419 tuhannella (49,7 %) oli nimetty perhelääkäri, mikä on huomattavasti alhaisempi osuus kuin 83,5 % kaikista valtakunnallisesti rekisteröidyistä käyttäjistä.

Tutkimuksen mukaan, jossa analyysin ulkopuolelle jätettiin erityistilanteet, kuten turistien pääsy tai kansainvälisten sopimusten piiriin kuuluvat tilanteet, maahanmuuttajien lääkärikäyntien osuus oli 6,5 prosenttia perusterveydenhuollon lääkärikäyntien kokonaismäärästä, ja maahanmuuttajille tarjottujen hoitopalvelujen osuus oli 7,6 prosenttia PHC:ssä toteutettujen palvelujen kokonaismäärästä.

Akuutteihin sairaustapauksiin sekä äitiys- ja lastenneuvolaan liittyvät konsultaatiot ovat kysytyimpiä terveydenhuoltopalveluja, ja 51,9 prosenttia ja 49,2 prosenttia perusterveydenhuollon toimintayksiköistä (FU) piti niitä erittäin yleisinä.

HRA:n mukaan useimmat yksiköt havaitsivat merkittäviä eroja kysynnässä laillisessa ja laittomassa tilanteessa olevien maahanmuuttajien välillä, ja suurimmat erot johtuivat siitä, että 82,6 prosenttia oli rekisteröitynyt terveyskeskukseen ja 76,5 prosenttia oli nimetty perhelääkärin vastaanotolle.

Yksiköt ilmoittivat myös, että suurimmat esteet, joita maahanmuuttajat kohtaavat terveydenhuoltoon pääsyssä, liittyvät oikeudellisiin kysymyksiin (89,9 %), kielellisiin esteisiin (63,8 %) ja hallinnollisiin rajoituksiin (48,8 %).

Vakituisessa tilanteessa olevien maahanmuuttajien osalta he korostivat tietojärjestelmiin rekisteröitymiseen liittyviä rajoitteita (59,2 %), minkä jälkeen he korostivat sääntelykehystä ja voimassa olevia sääntöjä koskevien ohjeiden riittämättömyyttä tai hajanaisuutta (52,5 %).

Laittomasti maassa oleskelevien maahanmuuttajien kohdalla palveluntarjoajat mainitsivat tärkeimmiksi rajoitteiksi kansalaisten asiakirjojen puutteen (85,7 %) ja tietojärjestelmiin rekisteröitymiseen liittyvät vaikeudet (63,8 %).

HRA perusteli päätöstään keskittyä analyysissä terveyskeskuksiin sillä, että ne ovat tärkeitä erikoissairaanhoidon saatavuuden kannalta, mutta myös sillä, että terveydenhuoltojärjestelmän keskushallinnosta ei ole saatavilla täydellisiä ja vakiintuneita tietoja, joiden avulla voitaisiin antaa tarkka kuva sairaalahoidon kysynnästä viime vuosina.

Näiden johtopäätösten perusteella HRA korostaa CAHS:lle jo annettua suositusta, jonka mukaan on parannettava tehokkaasti kaikkia SNS:n terveydenhuoltopalveluja käyttäviä ulkomaan kansalaisia koskevien tietojen rekisteröintiä, käsittelyä ja seurantaa.

HRA esitti myös paikallisille terveydenhuoltoyksiköille suositusluonnoksen, joka on julkisessa kuulemisessa 6. toukokuuta asti ja jonka tavoitteena on varmistaa ulkomaan kansalaisten asianmukainen rekisteröinti kansalliseen käyttäjärekisteriin (NUR) ja näin ollen heidän oikeutensa päästä terveydenhuoltoon.

Vuosina 2018-2020 HRA käynnisti ja sai päätökseen 10 tutkimusta, jotka liittyivät maahanmuuttajien vaikeuksiin päästä terveydenhuoltoon.

Valvontaviranomainen vakuutti myös, että se jatkaa ulkomaan kansalaisten terveydenhuoltoon pääsyn seurantaa SNS:ssä ottaen huomioon vuodelle 2025 suunniteltujen lainsäädäntömuutosten vaikutukset.

CAHS:n HRA:lle lähettämien tietojen mukaan 31. joulukuuta 2023 NNU:hun oli rekisteröitynyt 1 785 490 ulkomaan kansalaisuuden omaavaa käyttäjää, mikä merkitsee noin 19 prosentin kasvua vuoteen 2022 verrattuna, ja tämä suuntaus on ollut havaittavissa vuodesta 2020 lähtien.