Euroopan unionin Copernicus-kaukokartoitusohjelman (C3S) ilmastonmuutoksen seurantapalvelun ja Maailman ilmatieteen järjestön(WMO) yhteisessä tutkimuksessa katsotaan, että tämä ennätys kuvastaa Euroopan pyrkimyksiä saavuttaa hiilidioksidipäästöttömän energiajärjestelmän tavoite.

Energiamurros, jossa energiajärjestelmä siirretään uusiutuviin energialähteisiin (kuten aurinko, tuuli, sade, vuorovesi ja maalämpö) fossiilisten polttoaineiden (öljy, maakaasu, hiili) sijasta, mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, mikä on yksi Euroopan vihreän sopimuksen päätavoitteista.

Mitä tehdään ilmastohaasteisiin vastaamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, raportista käy myös ilmi, että niiden Euroopan unionin maiden määrä, joissa uusiutuvalla energialla tuotetaan enemmän sähköä kuin fossiilisilla polttoaineilla, on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2019 lähtien, ja se on kasvanut 12:sta 20:een.

Tutkimuksen laatijat pitävät "rohkaisevana kehityssuuntana" myös sitä, että 51 prosentilla eurooppalaisista kaupungeista on vuoteen 2024 mennessä erityisiä ilmastosopeutumissuunnitelmia, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 26 prosenttia.

Pariisissa on päätetty "istuttaa puita ja elvyttää puistoja viilennyksen ja biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi", jotta se voisi paremmin vastustaa helleaaltoja, samoin kuin Milanossa (Italia), jossa on investoitu metsitystoimiin, lisätty ilmastosuojia ja edistetty vihreää infrastruktuuria myös ilmansaasteiden torjumiseksi.

Glasgow'ssa (Yhdistynyt kuningaskunta) suurten tulvien torjumiseksi valittiin "varhaisvaroitusjärjestelmien käyttöönotto, yhteisölähtöiset aloitteet tulvien sietokyvyn parantamiseksi ja tulvia kestävä infrastruktuuri", kun taas Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa päätettiin luoda vesialtaita sekä "sadevesipuutarhoja ja viherkattoja".

Vuonna 2024, joka on kaikkien aikojen kuumin vuosi, ilmaston lämpeneminen ylitti ensimmäistä kertaa 1,5 celsiusastetta esiteollisesta tasosta, mikä on Pariisin ilmastosopimuksessa asetettu raja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Raportin mukaan äärimmäiset sääilmiöt aiheuttivat Euroopassa vuonna 2024 arviolta 18,2 miljardin euron tappiot. Myrskyt, tulvat ja maastopalot ovat aiheuttaneet ainakin 335 kuolemantapausta ja vaikuttaneet arviolta 455 000 ihmiseen.