Atlantin liiton pääsihteerin vuosikertomuksessa julkaistujen arvioiden mukaan Portugali investoi viime vuonna 1,46 prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin.

Maa jäi näin ollen alle 2 prosentin tavoitteen suhteessa BKT:hen ja oli edellä vain viittä muuta Naton jäsenmaata: Kanada (1,45 %), Slovenia (1,37 %), Luxemburg (1,30 %), Belgia (1,29 %) ja Espanja (1,24 %).

Suurin osa Portugalin investoinneista kohdistuu henkilöstöön, sillä hallitus käyttää 58,6 prosenttia alalle sijoitetuista noin 4 miljardista, mikä on suurempi arvo kuin ainakaan vuodesta 2014 lähtien, jolloin puolustusinvestoinnit olivat 2,263 miljardia.

Henkilöstömenojen painoarvo on kuitenkin nykyään pienempi kuin 10 vuotta sitten, jolloin tämä osuus oli 81,3 prosenttia investoinneista.

Tuolloin Portugalissa oli myös enemmän sotilashenkilöstöä - noin 30,7 tuhatta, mikä on vähemmän kuin vuoden 2024 arvioitu 24 tuhatta.

Seuraavaksi tulevat kalustomenot, joiden osuus kokonaisinvestoinneista on 19,5 prosenttia, mikä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2014, jolloin Portugali osoitti vain 8,4 prosenttia talousarviostaan tähän luokkaan.

Tästä huolimatta Portugali oli kolmas Nato-maa, joka käytti prosentuaalisesti vähiten varoja varusteisiin, ja se oli edellä vain Kanadaa (17,8 %) ja Belgiaa (15,2 %).

Lähes 18 prosenttia Portugalin hallituksen puolustusbudjetista käytettiin operaatioihin, huoltoon ja muihin menoihin (10,2 prosenttia vuonna 2014) ja loput 3,9 prosenttia infrastruktuuriin (joka vuonna 2014 oli vain 0,1 prosenttia).

Valtiovarainministeriö ilmoitti viime viikolla pyytävänsä Euroopan komissiota aktivoimaan lausekkeen, jonka mukaan puolustukseen liittyviä menoja, jotka eivät ylitä 1,5:tä prosenttia BKT:stä, ei oteta huomioon kansallisessa keskipitkän aikavälin rakenteellisessa talousarviosuunnitelmassa (POENMP) vuosiksi 2025-2028 määritellyissä nettomääräisten perusmenojen enimmäismäärissä.

Samoin se lisäsi lausunnossaan, että puolustukseen liittyviä menoja, jotka ovat enintään 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ei oteta huomioon arvioitaessa alijäämän viitearvon (3 prosenttia) noudattamista.

"Tästä päätöksestä sovittiin suurimman oppositiopuolueen kanssa, ja hallitus kuuli sosialistipuoluetta tässä prosessissa", hallitus sanoi.