Paulo Rangel korosti Portugalin ehdokkuuden etuja ja pyysi tukea vuonna 2026 järjestettävässä äänestyksessä, jossa Portugali kohtaa Saksan ja Itävallan.

Ministerin mukaan Portugali aikoo esittää "ennaltaehkäisevää diplomatiaa", "rakentaa siltoja" ja keskittyä "suojeluun".

"Meillä on kolme päämottoa tätä kampanjaa varten: Yhtäältä ajatus konfliktien ehkäisemisestä ja välttämisestä. Sitten turvallisuusneuvostossa oleminen ja se, mitä kutsumme ennaltaehkäiseväksi diplomatiaksi. Toiseksi siltojen rakentaminen ja kumppanuus. Uskomme, että Portugalin valtio tunnetaan kansainvälisellä tasolla, ja sanoisin jopa maailmanlaajuisesti, kyvystään rakentaa siltoja kaikilla mantereilla - Oseaniasta Aasiaan, Afrikasta Amerikkaan tai Eurooppaan", Rangel puolusteli toimittajille antamissaan lausunnoissa.

"Portugalilla on niin sanottua 'pehmeää valtaa', sillä on suuri kyky pehmeään valtaan ja siten siltojen rakentamiseen. Tämä on erittäin tärkeää paitsi turvallisuuskysymyksissä myös esimerkiksi kansainvälisten rahoitusuudistusten kaltaisissa asioissa, jotta köyhimpien maiden, kuten Afrikan, velat voidaan järjestellä uudelleen. Ja sitten meillä on myös ajatus suojelusta", hän väitti.

Kyseiset vaalit turvallisuusneuvostoon - joka on yksi YK:n tärkeimmistä elimistä ja jonka tehtävänä on varmistaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen - järjestetään vuonna 2026, kaksivuotiskaudeksi 2027/2028.

Portugalin suorat vastustajat ovat Saksa ja Itävalta, jotka kiistelevät kahdesta ei-matkustajapaikasta, jotka on osoitettu Länsi-Euroopan ja muiden valtioiden ryhmälle.

Ehdokkuus virallistettiin tammikuussa 2013, ja vaalit edellä mainittua toimikautta varten järjestetään Yhdistyneiden Kansakuntien 81. yleiskokouksessa vuonna 2026, jolloin António Guterresin toinen viisivuotiskausi YK:n pääsihteerinä päättyy.

Maanantaina hallitus ilmoitti myöntäneensä 1,7 miljoonaa euroa tähän ehdokkuuteen.

Paulo Rangel luottaa siihen, että Portugali pystyy erottumaan Saksasta ja Itävallasta, kahdesta maasta, jotka "edustavat samaa kieltä, samaa aluetta" ja joilla on "hyvin samankaltaiset kulttuurit".

Ministeri totesi, että Portugalin etuna ja erottautumistekijöinä ovat "enemmän Atlantin kutsumus, enemmän merenkulun kutsumus, enemmän universalistinen kutsumus" sekä "merkittävä läsnäolo Amerikassa ja Afrikassa ja suuret perinteet Aasiassa", jotka ovat "erittäin tärkeitä voimavaroja".

"Olen täysin vakuuttunut siitä, että (...) jos käymme kampanjaa portugalilaisten perinteiden mukaisesti Yhdistyneissä Kansakunnissa, voimme olla varmoja siitä, että meidät valitaan ei-pysyväksi jäseneksi kaksivuotiskaudeksi 2027/2028". Tämä ei ole liiallista luottamusta. Kuten sanoin, meidän on tehtävä työtä loppuun asti.

"Uskon, että Portugalilla on paljon mahdollisuuksia. Ja itse asiassa se on osoittanut aiemmin, että sillä on ollut hyvin vaikeita vastustajia ja että se on onnistunut voittamaan. Mielestäni valttikortti on ensinnäkin Portugalin globaali ja universalistinen kutsumus. Kyky käydä vuoropuhelua koko maailman kanssa", Paulo Rangel korosti New Yorkissa.

Kysyttäessä YK:n ja Donald Trumpin uuden pohjoisamerikkalaisen hallinnon - joka ensimmäisellä presidenttikaudellaan leikkasi useiden YK-järjestöjen rahoitusta ja vetäytyi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöstä(UNESCO) - välisten suhteiden tulevaisuudesta Paulo Rangel sanoi uskovansa, että monenvälinen yhteisö on valmistautunut mahdollisiin "rajoitteisiin".

"Ilmeisesti tiedämme, että presidentti Trumpin doktriini ensimmäisellä kaudellaan oli aina panostaa vähemmän monenvälisiin suhteisiin ja enemmän kahdenvälisiin suhteisiin. Siksi tällä oli joitakin seurauksia YK:n rahoitukseen. Mutta sikäli kuin tiedän, YK on myös valmis joihinkin rajoituksiin tällä tasolla, joten rehellisesti sanottuna en myöskään dramatisoisi tätä asiaa", ministeri sanoi.