"Tiedämme, että maa arvioi saavuttavansa noin 27 miljardin euron tulot [matkailusta] tämän vuoden 2024 loppuun mennessä, ja vuoden 2025 näkymät ovat 9 prosentin luokkaa", Pedro Machado sanoi.
Hallituksen virkamies puhui Aveirossa vuoden 2035 matkailustrategiaa käsittelevän konferenssin avauspaneelissa, jossa hän totesi, että "Portugalissa ei ole liikaa turisteja" ja että näkymät ovat edelleen kasvussa.
Hänen mukaansa tähän kasvuun liittyy haasteita ja riskejä, jotka on otettava huomioon työvoiman osalta, jonka on oltava ammattitaitoista, yritysten digitaalisen siirtymisen osalta ja myös maahanmuuttajien kouluttamisen osalta.
Ikääntyminen tai resursseihin, erityisesti veteen, kohdistuvat paineet ovat muita huolenaiheita, joita hän korosti.
"Haluamme kuulla myös ulkoisia kumppaneita, eli tärkeimpiä toimijoita", Pedro Machado sanoi viitaten vuoden 2035 matkailustrategian laatimisprosessiin, jota kehitetään matkailun "ekosysteemin" julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.
Isabel Damasceno, joka toimii alueellisen koordinointi- ja kehittämiskomission puheenjohtajana, oletti paneelissa puhuessaan, että matkailu "on kehityksen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta olennainen voimavara".
Alan tukemiseen käytettävissä olevista varoista Isabel Damasceno selvensi, että osa varoista jaetaan kuntien välisille yhteisöille eriytetyllä tuella, jonka yhdistävänä tekijänä on alueellinen matkailuyksikkö.
Tämän yksikön puheenjohtaja vastasi vaativimmasta puheenvuorosta, jossa hän vaati Lissabonin ja Porton lentokentiltä tulevien matkailijavirtojen tasapuolisempaa jakamista.
"Olemme ainoa alue, jolla ei ole lentokenttää, ja meidän on jaettava nämä virrat koko alueelle", valitti Raul Almeida ja muistutti, että suurin osa keskuksen sadasta kunnasta sijaitsee sisämaassa.
Keskuksen alueellisen matkailuyksikön puheenjohtajan mielestä matkailun "suuren rannikoitumisen" torjumiseksi on keskityttävä kulkuyhteyksien parantamiseen joko rautateitse tai jopa maanteitse, ja hän mainitsi esimerkkinä sen, että Viseun ja Coimbran kaupunkeja yhdistävää moottoritietä ei ole vielä olemassa.
Konferenssin isäntänä toimineen Aveiron kamarin puheenjohtaja Ribau Esteves viittasi matkailun kehitykseen kunnassaan, joka on "kulttuuriltaan ja alueellisilta olosuhteiltaan ainutlaatuinen kohde".
Hän totesi, että Portugalin kulttuuripääkaupunki on myös onnistunut alueellinen markkinointitoimenpide, ja korosti identiteetin, demokraattisten arvojen, kestävyyden ja teknologian merkitystä vetovoimatekijöinä.