Huhti-kesäkuussa viestintävirasto rekisteröi noin 23 200 kirjallista valitusta viestintäpalvelujen tarjoajista, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2023.

Lasku johtui pääasiassa sähköistä viestintää koskevien valitusten vähenemisestä 18 % eli 14 200:aan, kun taas postipalveluja koskevat valitukset kasvoivat edellisvuodesta 10 % eli 9 000:een.

Sähköistä viestintää koskevien valitusten osalta NOS oli palveluntarjoaja, joka kirjasi eniten valituksia tällä vuosineljänneksellä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti: 5 400 valitusta, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona ja 1,9 valitusta tuhatta asiakasta kohti. Anacomin mukaan NOS on vastuussa 38 prosentista alan valituksista.

Seuraavana on Vodafone, joka vastaa 34 prosentista alan valituksista ja joka on operaattori, jonka valitusten määrä on vähentynyt neljänneksen aikana eniten - 23 prosenttia - ja joka on rekisteröinyt 4 900 valitusta ja 1,3 valitusta 1 000 asiakasta kohti.

MEO oli palveluntarjoaja, joka rekisteröi alan vähiten valituksia: 3 500, mikä vastaa 25 prosenttia kokonaismäärästä ja 21 prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa 0,7 valitusta 1 000 asiakasta kohti.

Koko vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana viestintäpalveluista tehtiin 48 400 valitusta, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Tästä kokonaismäärästä 30 000 valitusta liittyi sähköiseen viestintään (62 % kokonaismäärästä), mikä on 20 % vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona, kun taas postipalveluista tehtiin 18 400 valitusta, mikä on 12 % enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona ja 38 % kokonaismäärästä. Puolivuotisanalyysissä NOS oli myös palveluntarjoaja, jolla oli eniten valituksia absoluuttisesti ja tuhatta asiakasta kohti, ja seuraavina olivat Vodafone ja MEO, joka on edelleen operaattori, jolla on vähiten valituksia. Sääntelyviranomaisen mukaan sähköisen viestinnän palvelujen käyttäjät valittivat eniten kiinteän verkon internet-liittymäpalvelun vioista, ja niiden osuus oli 1 760 valitusta (12 prosenttia alan kokonaisvalituksista) vuoden toisella neljänneksellä. Ne olivat yleisin syy myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jolloin valituksia tuli 3 700.

Muut eniten valituksia saaneet syyt olivat valitusten käsittelyn viivästyminen tai ratkaisematta jättäminen, palvelujen viivästyminen tai puutteellinen korjaaminen ja vaikeudet käyttää oikeutta irtisanoa sopimuksia vapaasti.

Postipalvelujen alalla CTT vastasi 7 600:sta (85 % kokonaismäärästä) tämän vuoden toisella neljänneksellä rekisteröidystä 9 000 valituksesta, mikä merkitsee 9 prosentin kasvua vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

DPD on vastuussa 7 prosentista valituksista ja on toiseksi eniten valituksia saanut postioperaattori, ja se teki neljänneksellä 600 valitusta, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Muiden vähiten valituksia tehneiden postipalvelujen tarjoajien ryhmä (muun muassa UPS, General Logistics, CEP II, DHL, VASP Premium, Logista, Ibercourier ja TNT) edusti noin 8 prosenttia alan valituksista, ja valitukset lisääntyivät 29 prosenttia tällä jaksolla.

Kotiinkuljetusyrityksen puuttuminen oli yleisin syy postipalveluista tehtyihin valituksiin (17 % kaikista alan valituksista) vuoden 2024 toisella neljänneksellä, ja kansallisen standardipostin jakelun viivästyminen ja kansallisen kirjatun postin katoaminen olivat syitä, joiden määrä lisääntyi eniten vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Anacomin tiedoista käy myös ilmi, että vuoden ensimmäisellä puoliskolla postipalveluista rekisteröidyistä 18 400 valituksesta 15 400 eli 84 % oli CTT:n kohteena.