ECO:n raportin mukaan Yhdysvaltain hallitus on lähettänyt Portugalissa toimiville yrityksille, jotka toimittavat sille tavaroita ja palveluja, kirjeitä, joissa niille ilmoitetaan, että niiden on Donald Trumpin tammikuussa allekirjoittaman toimeenpanomääräyksen mukaisesti luovuttava monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta koskevista ohjelmistaan.

Yhdysvaltain Lissabonissa sijaitseva suurlähetystö vahvisti kirjeiden lähettämisen ECO:lle, ja kansainvälisen lehdistön mukaan samanlaisia kirjeitä on lähetetty myös muiden Euroopan unionin maiden, kuten Ranskan ja Belgian, yrityksille. Suurlähetystö ei kuitenkaan tarkenna ECO:lle, kuinka monta kirjettä lähetettiin, eikä paljasta, mitkä yritykset olivat kohteena.

Kysyttäessä rangaistuksista, joita sovelletaan, jos yritykset eivät noudata toimeenpanomääräystä, Yhdysvaltain Lissabonissa sijaitseva suurlähetystö kertoi ECO:lle, että mitään tarkastuksia ei tehdä, paitsi että urakoitsijoita pyydetään itse todistamaan, että ne noudattavat kyseisiä sääntöjä.

"Yhdysvaltain Portugalin suurlähetystö suorittaa tavanomaisen kokonaistarkastuksen sopimuksista, joka koskee kaikkia toimittajia ja Yhdysvaltain hallituksen avustusten saajia. Tähän prosessiin sisältyy pyyntö saada todistus, jolla varmistetaan, että Yhdysvaltain syrjinnän vastaisia lakeja noudatetaan", suurlähetystön virallinen lähde kertoi ECO:lle.

Donald Trumpin allekirjoittamassa asiakirjassa väitetään, että nämä DEI-ohjelmat heikentävät Yhdysvaltojen "kansallista yhtenäisyyttä", koska ne "kieltävät, heikentävät ja heikentävät perinteisiä amerikkalaisia arvoja, jotka perustuvat kovaan työhön, huippuosaamiseen ja yksilöllisiin saavutuksiin", ja suosivat samalla identiteettiin perustuvaa "syövyttävää" järjestelmää. Toisin sanoen Trumpin mielestä kaikki ohjelmat, joilla edistetään monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta, ovat ristiriidassa meritokratian kanssa ja siten syrjintää.

Sopimukset

Sopimuksia on pääasiassa kolme lohkoa. Ensimmäinen liittyy Yhdysvaltain Lissabonissa sijaitsevalle suurlähetystölle tarjottaviin palveluihin, jotka se luonnollisesti ostaa paikallisesti. Tässä on kaikkea, Vodafonen televiestintäpalveluista puutarhatöihin tai Allianzin sairausvakuutuksesta sekä CMS:n oikeudellisista tukipalveluista.

Toinen suuri osa on Azorien sopimuksia, jotka liittyvät Lajesin tukikohdan läsnäoloon ja jotka tehdään erilaisten paikallisten toimittajien, kuten vartijoiden, siivoojien, kuljetuspalvelujen ja jopa hautaustoimiston kanssa. Mutta myös Galp Açores, joka myy polttoainetta tukikohdalle.

On myös kolmas, yleisempi lohko, johon kuuluu esimerkiksi Fidelidaden ja Yhdysvaltain ilmavoimien välinen vakuutussuhteeseen perustuva sopimussuhde. Tai Meon palvelut Defence Information Systems Agencylle (DISA) tai sitä ennen ilmavoimille.

Teoriassa Yhdysvalloilla ei ole oikeutta pakottaa EU:n yrityksiä lopettamaan monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta koskevia ohjelmiaan.

Käytännössä ne voivat kuitenkin asettaa sääntöjä, koska kyse on "niiden edellytysten määrittelystä, joilla yritykset voivat toimittaa tavaroita tai palveluja Yhdysvaltojen hallinnolle". Tämän selitti ECO:lle José Luís Cruz Vilaça, Antas da Cunha Ecijan Euroopan unionin oikeuden, kilpailun ja ulkomaisten investointien käytännön alueesta vastaava osakas. "Jos et noudata sääntöjä, sinua ei hyväksytä toimittajaksi", asianajaja korostaa.

Portugalilaiset toimittajat

ECO kysyi useilta portugalilaisilta yrityksiltä, joilla on sopimuksia Yhdysvaltain hallituksen kanssa, mutta asiasta ei tunnu kuuluvan mitään.

Federal Procurement Data System -tietojärjestelmästä, jossa luetellaan Yhdysvaltain julkisyhteisöjen ja minkä tahansa palveluntarjoajan välillä allekirjoitetut sopimukset, käy ilmi, että pelkästään viime vuonna sinne rekisteröityjen sopimusten piiriin kuuluvien yritysten joukossa on sellaisia organisaatioita kuin Vodafone Portugal, Fidelidade, Mota-Engil, Galp, Caetano Automotive, CTT, Allianz Portugal, MEO ja asianajotoimisto Rui Pena, Arnaut & Associados (nykyisin CMS Portugal).

ECO kysyi näiltä ja muilta organisaatioilta, olivatko ne saaneet Yhdysvaltain suurlähetystön lähettämän kirjeen ja mitä ne aikoivat tehdä sen suhteen. Valtaosa yrityksistä ei yksinkertaisesti vastannut, ja jotkut jopa väittivät, etteivät olleet saaneet mitään viestiä.